Portfolio 2024


Ennisofia Salmela Flores


Ennisofia Salmela Flores (1985) on kiinnostunut luonnon seuraamisesta, identiteetin käsitteestä, monikulttuurisuudesta sekä muutoksista ja prosesseista. Hän kirjoittaa, piirtää, maalaa sekä sitoo kirjoja. Salmela Floresin luovuutta ruokkivat yritykset tehdä ja ajatella toisin, taidehistoria, marginaaliset taiteenlajit sekä lukeminen ja kirjoittaminen.

Salmela Flores opiskeli kuvataidetta La Platan yliopistossa Argentiinassa, kirjallisuutta Barcelonan yliopistossa ja on valmistunut taidehistorian maisteriksi Turun yliopistosta (MA), jossa hän opiskeli myös luovaa kirjoittamista. Hän on käynyt Kallion kirjailijakoulua ja opiskellut kirjansidontaa Argentiinassa. Lisäksi hän on työskennellyt museopedadogian sekä kokoelmatyön ja tuottamisen parissa. Salmela Flores on pitänyt näyttelyitä ja maalannut seinämaalauksia Suomessa ja ulkomailla vuodesta 2016 lähtien. Hän on asunut pääasiassa Suomessa ja Argentiinassa.


Kirjeitä Argentiinasta,
sekatekniikka, postitaide
2023




“Kirjeitä Argentiinasta” kuuluu “Suomen tarinat: historiakulttuuri, taide ja muuttuva kansalaisuus” -hankkeen taiteelliseen osuuteen, joka kysyy miten nykytaiteilijat käsittelevät muuttuvaa käsitettä suomalaisuudesta ja millaisia uusia näkökulmia he tarjoavat moninaisen kansakunnan rakentamiseen. Kirjeeni olivat esillä Helinä Rautavaaran museossa 12.10.2023 -  18.02.2024.

Teos koostuu vuonna 2023 kirjoittamistani ja San Miguel de Tucumánista, Pohjois-Argentiinasta Suomeen lähettämistäni kymmenestä kirjeestä, joissa pohdin suhdettani suomalaiseen kansallisidentiteettiin ja siihen kuinka ulkosuomalaisuus muuttaa sitä. Sattuma ja epävarmuus ovat ohjanneet teoksen syntyä, sillä olen lähettänyt kirjeet yksitellen Suomeen ja osa on kadonnut matkalla. Kirjeiden kirjoittaminen on ollut introspektiivinen matka, jossa ajatukset ja havainnot ovat menneet eteenpäin ja tarkentuneet tai muuttuneet.

Kirjeiden materiaalina on muu muassa vihanneskauppojen kananmunien kääreenä käytettyä sanomalehtipaperia, argentiinalaisen henkilökortin saatekirjettä, tyhjä maté yerba-pussi ja taideyliopiston roskiksista kerättyjä jämäpapereita.







A Field Trip to a Landscape,
sekatekniikka, taiteilijakirja
2023



“A Field Trip to a Landscape” on taiteilijakirja maiseman ja ympäristön havainnoinnista. Tammikuussa 2023 vietin kuukauden Raices -residenssissä Aconquijan vuoristokylässä Pohjois-Argentiinassa. Kuukauden aikana tutkin maisemasta löytämiäni jälkiä. Täytin luonnoskirjaa ja esitin performanssin, jossa kolmen päivän aikana täytin seinälle erilaisia kuvallisia muistiinpanoja maisemasta. Luonnoskirja koostui kuvista ja kysymyksistä, joita esitin luonnossa löydetyille yksityiskohdille. Ne ovat samalla lapsellisia, mutta myös tieteellisiä. Luonnoskirjaan syntyneet ideat on myöhemmin siirretty tähän copte-tekniikalla sitomaani kirjaan. Kansiin olen käyttänyt performanssissa tekemääni piirrosta ja muihin sivuihin piirustuksia ja maalauksia, jotka olivat osa residenssin kolmipäiväistä installaatioesitystä. Teos on ollut esillä MUUn järjestämässä BOOKED -näyttelyssä kaapelitehtaalla sekä Lappeenrannassa Taidekeskus Idässä vuonna 2024.Taiteilijakirjassa on 50 sivua, mitat: 15x20x3cm.

Meditaatioita
2022-2023



Ajatukseni, kuvioni ja toistoni syntyvät ja kasvavat kuin kasvit, ne valtaavat paperin. Piirustus ei ole koskaan muotoa etsivä viiva, se on toistojen joukko, joka tekee muodot ja liikkeet. Piirustukset kasvavat ja toistavat samaa kuviota niin kauan kuin haluavat. Teen piirustuksiani kuin luolamaalauksia: tutusta luontohavainnosta, joka on jättänyt jälkensä muistiini. Keskityn siihen, miltä kynä, mikrokuitu tai lyijykynä tuntuu paperilla. En tee luonnoksia paperille etukäteen, vaan teen kaiken siinä hetkessä, jossa teos syntyy.



"Metsässä puiden havut varisevat" on piirretty puun oksan hiljaisen ja pitkän havainnoinnin jälkeen. Luonnon metamorfoosi on jatkuvaa, se jatkaa kasvuaan ja muuttumistaan, menettää lehtiä ja kasvattaa sitten uusia. Luonto muuttuu ja kasvaa jatkuvasti kuten me ja paperilla olevat kuviot.



Piirustukset leikittelevät abstraktin ja esittävän välimaastossa. yksityiskohdat on poimittu luonnosta ja teoksissa näkyy erityisti luovan prosessin leikki, keveys ja ilo. Kokonaisuus fuusioituu ja ottaa vaikutteita kasvikuvituksesta. Teoskokonaisuus oli esillä 2023 Centro Cultural Alberto Rougés`ssa San Miguel de Tucumanissa, Argentiinssa. “Jungla Coral” sekä “Hormigueros Fosiles” ovat olleet esillä vuonna 2022 näyttelyissäni Kouvolan Galleria Koudassa sekä Rovaniemen Galleria Värinässä





My Mother’s Plants
2022


Teos on tehty toimeksiantona yksityiskokoelmiin ja perustuu äitini 1960-luvulla keräämään kasvistoon.


The Arecibo Message:
Nyt minä jo kuulen / Ya estoy entendiendo & Te recuerdo / I Remember You
Sekatekniikka
2020



“Nyt minä jo kuulen / Ya estoy entendiendo” syntyi Santun talon, Keuruun taidemuseon ylläpitämässä residenssissä. Olin eristyksissä ja vietin paljon aikaa metsässä kävellen. Puiden oksien solmuissa alkoi näkyä silmiä, aivan kuin ne katsoisivat minua. Puut antoivat minulle seuraa. Residenssillä oli pitkä ikä ja ympärilläni oli paljon historiaa. Löysin ullakolta likaisen vanhan valetun muotin, jossa oli puolikkaat naisen kasvot. Tekijää en tiedä. Talosta löytyi myös yksi kirja. Se oli perulaisen kirjailijan Mario Vargas Llosan “The Storyteller” (El Hablador, 1987). Kirjan löytyminen talosta sai minut hetkellisesti uskomaan jonkinlaiseen kohtaloon, sillä minulla oli tuolloin vahva henkilökohtainen yhteys Peruun. Puolikas naama kuuntelee puuta kuten sen taakse kirjoitetussa tekstissä Tarinankertoja kuuntelee luontoa. Tekstissä Tarinankertoja kertoo, kuinka kaikilla on jotaina sanottavaa. Teos on Keuruun taidemuseon kokoelmissa.


“Te recuerdo / Muistan sinut” on maalattu kankaalle maalaamani Arecibo-viestin päälle. "Arecibo-viesti (engl. Arecibo Message) on Arecibon radioteleskooppilla avaruuteen lähetetty viesti maan ulkopuolisen älyn etsimiseen ja tiedottamaan maan elämän olemassaolosta. Viesti lähetettiin 16. marraskuuta 1974 kohti M13-tähtijoukkoa.“ (https://fi.wikipedia.org/wiki/Arecibo-viesti). Koodi itsessään näyttää elämän puulta. Sama kipsimuotti, joka aiemmassa teoksessa katsoo kaarnaa tai puuta, on tässä nyt painettu haamu tai muisto elämänpuun päälle. Ne ovat muisto jostain täällä ennen olleesta, kuin kaiku menneisyydesä. Te Recuerdo -nimi viittaa Victor Jaran kappaleeseen Te Recuerdo Amanda (1969). Laulu on rakkauslaulu ja poliittinen hymni työläisten epäoikeudenmukaisista oloista. Teos on lahjoitettu Ukrainan sodan uhrien tukikeräykseen.



Kiitolliset kissat
Akryyli ja muste pahville
2018



Kiitolliset kissat-sarja perustuu meksikolaisiin Votive-maalauksiin (Ex-voto). Ex-voto on pyhimykselle tai Jumalalle omistettu lahja, joka annetaan lupauksen täyttämisen merkiksi. Niitä ei ole tarkoitettu ainoastaan auttavalle pyhimykselle, vaan myös todistukseksi muille saadusta avusta. Maalaukset sisältävät tekstejä, joissa selitetään auttajan (usein pyhimyksen) suorittamaa ihmettä ja kiitollisuutta. Niissä on usein symboleja, kuten maalattu tai mallinnettu jäljennös ihmeen kautta parantuneesta ruumiinosasta tai siihen suoraan liittyvästä esineestä. Ex-votot ovat alunperin kulkeutuneet Euroopasta Latinalaiseen Amerikkaan osana kolonialismin historiaa. Olen kerännyt teoksiini tarinoita ystäviltäni ja tutuilta siitä, mistä he ovat kiitollisia. Teokset ovat olleet esillä Tampereen kissakahvila Purnauskiksessa 2018 sekä Cafe Talossa Helsingissä ja Galleria Unelmassa Espoossa 2019. Teoksista kaksi on tehty joukkorahoituksen kautta toimeksiantoina.