Portfolio 2023 - Ennisofia Salmela Flores
Taiteessani minua kiinnostaa sattumanvaraisuus, muutos ja toisto, aika, identiteetti keskeneräisyys, prosessit ja kerroksellisuus. Yksi asia johtaa aina toiseen ja ne ovat aina jossain suhteessa toisiinsa. Praktiikkani keskittyy pääasiallisesti piirtämiseen. Opettelen tällä hetkellä kirjansidontaa tulevia taiteilijakirjoja varten.
Kirjeitä Argentiinasta
2023
Kirjeitä Argentiinasta kuuluu “Suomen tarinat: historiakulttuuri, taide ja muuttuva kansalaisuus” -hankkeen taiteelliseen osuuteen, joka kysyy miten nykytaiteilijat käsittelevät muuttuvaa käsitettä suomalaisuudesta ja millaisia uusia näkökulmia he tarjoavat moninaisen kansakunnan rakentamiseen. Kirjeeni ovat esillä Helinä Rautavaaran museossa 12.10.2023 - 18.02.2024.
Teos koostuu taiteilijan vuonna 2023 kirjoittamista ja San Miguel de Tucumánista, Pohjois-Argentiinasta Suomeen lähettämistä kymmenestä kirjeestä, joissa hän pohtii suhdettaan suomalaiseen kansallisidentiteettiin ja siihen kuinka ulkosuomalaisuus muuttaa sitä. Sattuma ja epävarmuus ovat ohjanneet teoksen syntyä, sillä kirjeet on lähetetty yksitellen Suomeen ja osa on kadonnut matkalla. Kirjeiden kirjoittaminen on ollut introspektiivinen matka, jossa ajatukset ja havainnot ovat menneet eteenpäin ja tarkentuneet tai muuttuneet.
Kirjeiden käsinkirjoittamisen akti, kirjeen tekeminen, kävely postitoimistoon, jonottaminen ja toistettujen keskustelujen käyminen samojen henkilöiden kanssa uudelleen ja uudelleen on muodostunut näkymättömäksi mutta teoksen kannalta tärkeäksi osaksi teosta, joka viittaa matkailijoiden ja maahanmuuttajien historiaan.
Kirjeiden materiaalina taiteilija on käyttänyt muu muassa vihanneskauppojen kananmunien kääreenä käytettyä sanomalehtipaperia, argentiinalaisen henkilökortin saatekirjettä, tyhjää maté pussia ja taideyliopiston roskiksista kerättyjä jämäpapereita.
A Field Trip to a Landscape
2023
A Field Trip to a Landscape on taiteilijakirja, joka kuvaa kenttäretkeä ympäristöhavaintojeni ja -kokemusteni äärelle. Tammikuussa 2023 vietin kuukauden Raices -residenssissä Aconquijan vuoristokylässä Pohjois-Argentiinassa. Kuukauden aikana tutkin maisemasta löydettyjä ei-ihmisjälkiä. Täytin luonnoskirjaa ja esitin performanssin, jossa kolmen päivän aikana täytin seinälle erilaisia kuvallisia muistiinpanoja maisemasta. Luonnoskirja koostui kuvista ja kysymyksistä, joita esitin luonnossa löydetyille yksityiskohdille. Ne ovat samalla lapsellisia, mutta myös tieteellisiä. Luonnoskirjan sivut on myöhemmin siirretty tähän copte-tekniikalla sitomaani kirjaan. Kansiin olen käyttänyt performanssissa luotua paperia ja sivuissa piirustuksia ja maalauksia, jotka olivat osa residenssin kolmipäiväistä installaatioesitystä. Taiteilijakirjassa on 50 sivua, mitat: 15x20x3cm.
Meditaatioita
2022-2023
Ajatukseni, kuvioni ja toistoni syntyvät ja kasvavat kuin kasvit, ne valtaavat paperin. Piirustus ei ole koskaan muotoa etsivä viiva, se on toistojen joukko, joka tekee muodot ja liikkeet. En lähesty piirtämistä ääriviivojen kautta, vaan melkein tai täysin abstrakteina rakenteina ja muotoina. Piirustukset eivät ole koskaan todella valmiita, koska ne voivat kasvaa ja toistaa samaa kuviota niin kauan kuin haluavat.
Teen piirustuksiani kuin muinaisia luolamaalauksia: tutusta luontohavainnosta, joka on jättänyt jälkensä muistiini. Suomalaisessa kulttuurissa elämme läheisessä suhteessa luontoon. Metsä on paikka, jossa voi hiljaa meditoida, poimia marjoja ja sieniä tai vain kävellä, tai istua hiljaa ja tarkkailla. Kun muutin Argentiinaan, menetin yhteyden tähän osaan itseäni. Hiljainen, luonnon kuvioiden piirtäminen on antanut minulle sen meditaatiotilan, jota kaipasin.
Paras tapahtuu, kun päästän irti kontrollista ja vain katson mitä tapahtuu paperilla. Tällöin ei ole odotuksia siitä, mitä tapahtuu. Koko prosessi liittyy enemmän siihen, miltä kynä, mikrokuitu tai lyijykynä tuntuu paperilla. Tässä näemme automaattisen piirtämisen vaikutukset. En tee luonnoksia paperille etukäteen, vaan yritän tehdä kaikesta mahdollisimman läpinäkyvää. Kasvitieteellinen havainnointi ja kuvitus on pienenä yksityiskohtana mukana: pidän taustan puhtaana ja keskityn yksinkertaiseen muotoon.
![Metsässä puiden havut varisevat, 2023. 60x120cm. Kuulakärkikynä paperille.]()
![Jungla coral / Selva del mar, 2022. 100x70cm. Kuitukärki, akryylimustetussi ja guassi paperille.]()
![Thinking about Speleothems, 2023. 100x70cm. Lyijytäytekynä paperille.]()
Meditaatioissa metsässä I ja II yhdistän kaikki aiemmin piirtämäni kuviot ja muodot yksittäisinä näytteinä. Osa piirustuksista on nimetty tietyn, minuun vaikuttaneen lajin mukaan tai sellaisten ajatusten mukaan, jotka ovat pyörineet mielessäni piirtämisen aikana. "Metsässä puiden havut varisevat" on piirretty ensimmäistä kertaa Suomessa, jossa vietin tuntikausia tuijottaen samaa puun oksaa, joka oli työtilani ulkopuolella. Luonnon läsnäolo on kuolemassa. Luonnon metamorfoosi on jatkuvaa, se jatkaa kasvuaan ja muuttumistaan, menettää lehtiä ja kasvattaa sitten uusia. Luonto muuttuu ja kasvaa jatkuvasti kuten me ja paperilla olevat kuviot.
Piirustukset leikittelevät abstraktin ja esittävän välimaastossa. yksityiskohdat on poimittu luonnosta ja teoksissa näkyy erityisti luovan prosessin leikki, keveys ja ilo. Kokonaisuus fuusioituu ja ottaa vaikutteita kasvikuvituksesta ja pyrkii nostamaan abstraktia piirustusta esiin osaksi taidehistorian kaanonia. Teoskokonaisuus on esillä lokakuussa 2023 aukeavassa näyttelyssä Centro Cultural Alberto Rougés`ssa San Miguel de Tucumanissa, Argentiinssa.
The Arecibo Message:
Nyt minä jo kuulen / Ya estoy entendiendo
2020
Te recuerdo / I Remember You
2020
“Nyt minä jo kuulen / Ya estoy entendiendo” syntyi Santun talon residenssissä Keuruulla. Olin eristyksissä kuukauden ja vietin paljon aikaa metsässä kävellen. Puiden oksien solmuissa alkoi näkyä silmiä, aivan kuin ne katsoisivat minua. Puut antoivat minulle seuraa. Residenssillä oli pitkä ikä ja ympärilläni oli paljon historiaa. Löysin ullakolta likaisen vanhan valetun muotin, jossa oli puolikkaat naisen kasvot. Tekijää en tiedä. Talosta löytyi myös yksi kirja. Se oli perulaisen kirjailijan Mario Vargas Llosan “The Storyteller” (El Hablador, 1987). Kirjan löytyminen talosta sai minut hetkellisesti uskomaan jonkinlaiseen kohtaloon, sillä minulla on vahva henkilökohtainen yhteys Peruun. Puolikas naama kuuntelee puuta kuten sen taakse kirjoitetussa tekstissä Tarinankertoja kuuntelee luontoa. Tekstissä Tarinankertoja kertoo, kuinka kaikilla on jotaina sanottavaa.
Toinen taideteos, Te recuerdo / Muistan sinut on maalattu kankaalle maalaamani Arecibo-viestin päälle. "Arecibo-viesti (engl. Arecibo Message) on Arecibon radioteleskooppilla avaruuteen lähetetty viesti maan ulkopuolisen älyn etsimiseen ja tiedottamaan maan elämän olemassaolosta. Viesti lähetettiin 16. marraskuuta 1974 kohti M13-tähtijoukkoa.“ (https://fi.wikipedia.org/wiki/Arecibo-viesti). Koodi itsessään näyttää elämän puulta. Sama kipsimuotti, joka katsoo kaarnaa tai puuta, on tässä nyt painettu haamu tai muisto elämänpuun päälle. Kasvot ovat muisto jostain täällä ennen olleesta, kuin kaiku menneisyydestä, joka muistuttaa meitä siitä, keitä olemme tai keitä olemme kerran olleet. Te Recuerdo -nimi viittaa Victor Jaran kappaleeseen Te Recuerdo Amanda (1969). Laulu on poliittinen hymni ja rakkauslaulu, joka kommentoi työntekijöiden epävarmoja työoloja.
Kirjansidonta 2023 -
Käytin ensimmäisessä japanilaiseen tyyliin sidotussa kirjassani kansimateriaalini sukuni vanhaa pyyheliinaa, jota olen käyttänyt maalaamisessa. Sivupaperina käytin taiteiden tiedekunnalta ylijääneitä paperijämiä, joita anoppini kaupunginosassa kaupittelee mies oluen hinnalla. Seuraavissa erilaisin tekniikoin sitomissani kirjoissa olen käyttänyt omia piirustuksiani sekä performanssissa syntynyttä materiaalia. Kirjansidonnan opettelu on osana tulevia projektejani taiteilijakirjojen parissa.
